Ammattikorkeakoulut hyvinvointialan tutkimus- ja kehitystyön haastajiksi!
Kalevi Virta
Ammattikorkeakouluissa tehtävälle julkiselle tutkimukselle Tekes on myöntänyt vuosien 2003 -2007 aikana yhteensä noin 24 milj. € rahoitusta. FinnWell ohjelman kautta rahoitusta on kanavoitunut suoraan ammattikorkeakoulujen hankkeisiin noin 1,5 milj. € hankkeiden kokonaiskustannusten ollessa noin 2,5 milj. € ja hankkeita onkin näkyvissä jo monissa Tekes ohjelmissa.
FinnWell ohjelmassa ammattikorkeakouluilla on ollut useita hankkeita. Usein ne liittyvät isompiin hankekokonaisuuksiin, kuten Tampereen yliopiston vetämässä, nuorten terveyden edistämiseen pelejä hyödyntäen toteutettavassa, Multi modal Gaming hankkeessa, jossa ovat mukana Tampereen ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulut. Myös Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana rinnakkaishankkeella Turun yliopiston koordinoimassa monialaisessa OmaHyvinvointi- hankkeessa, jossa tutkimuksella haetaan ensisijaisesti hyvinvointipalvelujen toimintamallia Pärjäintä. Toimintamallin keskiössä on kansalainen ja/tai kansalaisten muodostamat vertaisyhteisöt. Savonia pilotoi ja tutkii lapsiperheiden käyttökokemuksia virtuaalisessa hyvinvointiympäristössä.
FinnWell ohjelman hankekokonaisuuteen AMK:t ovat parhaimmillaan tuoneet käytännön läheisyyttä ja konkretiaa. Terveydenhuollon kentän tuntemus käytännön hoitotyössä ja arjen tehtävissä onkin varmaan AMK kentän vahvuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot ovat suurien haasteiden edessä. Haasteellisuutta ja kriisiytymistä näyttäisi nopeuttavan tämän hetkinen talouden tilanne. Vähitellen toimialalla alkaa vahvistua näkemys toimintatapojen, organisaatioiden ja rahoituksen kokonaisuudistuksen tarpeesta. Kuntien mahdollisuus jatkossa olla kantamassa tuotannon ja rahoituksen vastuuta on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Tarvitaan nopeasti innovaatioita palvelujärjestelmän uudistamiseen. Jalat maassa uudistaminen ja konkretian tuominen radikaaleihinkin uudistustoimiin edistää vaikean muutosprosessin läpiviemistä.
Ammattikorkeakouluilla on hyvä nykyisen järjestelmän ja palvelutoiminnan tuntemus. Uudistumiseen tarvitaan kuitenkin nyt poikkeuksellista rohkeutta ja kykyä haastaa vallitseva järjestelmä – tähän ammattikorkeakouluilla olisi hyvä mahdollisuus. Tarvitaan uudistavaa mieltä ja otetta, tarvitaan myös hankkeiden tulosten ja oppien nopeaa vientiä tutkimuksesta koulutukseen. Tavoitteena tulee olla viedä valmistuvien nuorten mukana palvelujärjestelmään uusinta osaamista, myös uusien palveluprosessien toteutuksen ja toimintamallien osalta.
Uudistuvassa palvelujärjestelmässä yritysten ja palveluista järjestämisvastuussa olevien tahojen yhteistyö on laajaa. Kansalaisista, senioreista tai lasten vanhemmista on tulossa vähitellen oikeasti maksavia ja valitsevia asiakkaita myös julkisten palveluiden osalta.
Ammattikorkeakoulu on nopea ja lähellä reaalimaailmaa toimiva tutkijataho. Tässä niillä olisi erinomainen tilaisuus tuoda toimialalle tarpeellista uutta osaamista. Tekes panostaa vahvasti sosiaali- ja terveyssektorille – yhteistyölle julkisen sektorin kanssa on vahva tilaus. Tekes panostaa myös liiketoiminta ja palvelusektorin osaamisen kehittämiseen – palveluliiketoimintaan. Liiketoiminnan, palveluiden ja julkisen sektorin uusien toiminnan järjestämis- ja rahoitusmallien sovellusten luomisessa ja niiden vaikuttavuuden tutkimuksessa tuntuisi olevan tilaa uusille uudistamiseen tähtääville hankkeille.
Nyt tarvitaan rohkeutta ajatella asiat uudella tavalla. Tarvitaan haastajia muuttamaan nykyistä järjestelmää ja luomaan uusia ennakkoluulottomia palvelukonsepteja. Tarvitaan myös kaikki tieto ja osaaminen ohjaamaan seuraavien vuosien uudistumisen myllerrystä.